Vietimme joulun 2013 Ranskassa, Selle de Royalen tiloissa.

”Tänä vuonna joulun kunniaksi ajattelin vaihtaa maisemaa – etenkin, kun näin houkutteleva tarjous tuli vastaan! Jätin tallityöntekijöiden hoiteille tallin muine asukkaineen, nappasin Nipon mukaan ja matkustimme kohti kaunista Ranskaa.

Ranskan kieli minulle onkin ihan uppo-outoa, mutta hyvin pärjäsimme englannilla. Saimme modernista tallista tilavan karsinan, jossa Nipo tutki heti uudet juoma-automaatit ja virikkeet. Myös karsinanaapureiden kanssa ori teki tuttavuutta.

Valmistauduimme maastoon pukeutumalla hyvin ja reippain mielin. Oli ihana päästä maastoilemaan uusissa maisemissa aivan uusien ihmisten kanssa. Otsalamputkaan ei tuntunut lainkaan haittaavan hevosia. Koko reissu meni melkeinpä täydellisesti, ilman minkäännäköisiä vastoinkäymisiä. Rupattelimme lähes koko matkan ajan ja matkanvetäjä Emilie kertoi tilan historiasta ja arjesta. Ehdimme näkemään matkalla myös erilaisia maa- ja muistomerkkejä, joista joitain Nipo katsoi vähän arasti. Meillä olisi riittänyt hyvin energiaa kovin reippaaseenkin menoon, mutta huomenna ennen lähtöä ehdimme varmasti testaamaan vaikka juoksumaton. Niin jaksetaan matkustaa vielä pitkä matka kotiinkin.

Illalla istuimme ruokasaliin, missä meille tarjoiltiin monipuolinen jouluateria – ranskalaiseen malliin. Saimme myös maistella tilan omia antimia. Kaikkea uskalsin maistaa – vaikka tunnetusti vähän arka ja nirso syöjä olenkin. Viiniä menikin hyvin illan jatkuessa ja puheenaiheetkin vaihtuvat viininpullojen huvetessa. Ennen pikkutunteja hiivin kuitenkin vierashuoneeni perukoille. Kotimatkasta tulee varmasti rattoisa – onneksi en ennen iltaa joudu ratin taakse. Nipokin oli ollut yönsä kiltisti, ainakin oli ihan samassa jamassa kuin edellisenä iltanakin.

Päivällä ehdimme vielä käydä solariumissa ja kokeilemassa vesijuoksumaton sekä tavallisen juoksumaton. Haikein mutta iloisin mielin kotiin ja arkeen paluu – onhan matkailu aina mukavaa, mutta parasta siinä aina on kotiin paluu.”